En tiedä mikä tarve kaikilla on olla itsekkäitä. En näe siinä mitään pointtia. Tai sitten mun ajattelutapa on vaa niin jotenkin outo kaikista muista mutta miksi ja miten. Mulle on tehty ties mitä pas*** mutta silti en kohtele muita samalla tavalla mitä mulle on tehty. Vai pitäiskö mun kans luovuttaa ja olla kusipää kaikille ja saada irti kaikki mitä lähtee?
Kirjottaminen tuntuu turhalta, puhuminen tuntuu turhalta. Mitä mä voin millekkään asialle tehdä. En yhtään mitään. Ne kenestä mä välitän ottaa mut itsestään selvyytenä tai ei välitä edes ollenkaan vaikken mä niiltä pyydä mitään takaisin. Mä tiedän etten mä muutu mutta mä sentään voin olla tapaamatta ketään mutta sekään ei tunnu oikeelta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti