Parikin kuukautta menny siitä kun olen viimeksi kirjoitellu. En oo jaksanu. Ei oo tuntunu, että siitä olisi mitään hyötyä. Ei kyllä tunnu siltä nyttenkään, mutta ihan sama.
Mulla on ollu monta kuukautta päällä 'ihan sama' -vaihe. Varmaan? En tiiä, mikä mulla on ollu. Oon onnistunu tuhlaamaan about 3kk, mutta mihin? Niin siinä vasta kysymys, johon haluaisin itsekkin vastauksen. Oon ollut pimenossa, jossain tyhjiössä, jossa ei ole valoja eikä siis voi muistaa mitään koska ei näe, muistan vain tyhjää, pimeää ja mustaa.
Ehkä pienet kesän merkit on tuonu mulle vähän valoa tohon tyhjiöön, tosin aina jaksaa masentaa uudestaan kun aamulla huomaa, että kadut on täynnä lunta. Sillon menee kaikki pieleen. Heti aamusta tiedän, että päivä on pilalla.
Nyt päästäänkin mun lempi aiheeseen ku 'viralliset' höpötykset on ohi. Miten saan itteni pois tästä kaivosta, vesi on lopussa eikä vettä enää tule vaikka ryömisin pohjamudissa ettimässä pieniä vesihiukkasia. Ja vaikka siellä nyt jotai milli jaettuna miljoonalla hiukkassoluasioita oliskin ni ne olis vaan jotai veden ystävä hiukkasia, jotka on kiinnostunu ihan jostain muusta ku tulemasta mun ämpäriin. Ne pisaran puolikkaat ei halua helpottaa MUN janoa. Se haluaa juottaa, jonkun uuden vedellä. Vedellä joka maistuu maailman parhaalta viiniltä, joka humalluttaa ja tekee kenestä vaan (minusta eritoten) juopon. Viekää mut vierotukseen, jooko? Jossain vaiheessa maksa pettää kuitenkin. Vai odotanko siihen asti ja sitten se on voivoi, anna kaikkes, et saa mitään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti