sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Kahvia, lisää kahvia.

Kello yksi
Kello kaksi
Kello kolme.
Kello its my fault.


Yöllä en saa sitä loppumaan
hänen silmissään itken
mutta tutuilta silmiltä 
se piti piilottaa
tiesin 
että sekin lupaus
valui hiekkaan.


Oon lipsunu ihan liikaa. Asia täytyy korjata. Aijon olla taas rakastettava(n pieni).
Uskaltauduin vihdoin jakamaan runon. Toivottavasti se on ihan julkaisukelpoinen.
Alan taas kirjoittamaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti