sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Is this real?

Tänään oli ihana syksyinen ilma. Vähän piristävä viileys + aurinko = ah! Oli niin ihana käyä lenkillä. Musta on tuntunu oudolta monta päivää. Oon ehkä, luultavasti, mahdollisesti ollu onnellinen?  Aina välissä on ollu sellasia päiviä, millon musta on tuntunu toivottomalle ja oon purskahtanu/ halunnu purskahtaa itkuun ja romahtaa lattialle ilman syytä.


 Ei, en oo ollu onnellinen. Ei se oo mahollista! Ilosen voisin luultavasti allekirjottaa, mutta toi sana onnellisuus kuullostaa kaukaiselta ja oudolta. Mitä se onnellisuus on? Hyvää oloa? Uskoa, että kaikki järjestyy? Tunne siitä, että itsellä on jokin tarkoitus? Jokaiselle se tarkottaa varmasti eri asoita. Tietyt perusasiat on kuitenkin kaikille luultavasti siinä onnellisuus-listan kärjessä, vaikkapa terveys ja läheiset.

Nykyään on kiire koko ajan, stressiä pursuaa jokaisesta ilman suunnasta, enkä muista iloita pienistä ihanista asioista: halauksista, hymyistä, kivasta ilmasta..


 
Mun pitäs oppia ajattelemaan positiivisesti, oikeestaan kaikkien pitäis. Jos päivä on menny ihan päin vessanpönttöä, hehe niin ei se auta, että rupeen toistaa itelleni miten oon taas epäonnistunu ja kuinka huono oon, koska en pystyny olla syömättä keksiä tai otin pari liikaa. Kaikille käy niin varmasti joskus. Se, mitä mun pitäs ja kannattas tehä on oottaa seuraavaa päivää ja yrittää uuestaan. Se on tosi vaikeeta, sillä hetkellä ku ahdistaa, mutta mun pitää vaan koitta kestää se ja en ainakaan toistaseks siihen oo vielä kuollu. Ahdistus menee ohi.


 Okei, nyt lopetan tän jauhamisen, en kestä enää yhtäkään onn******** tai iloisuus löpinää. En taijakkaan olla optimisti? Oon koko päivän miettiny näitä asioita ja täyty ne jonnekkin laittaa pois mielestä. Ehkä nyt saan unta? Se, joka keksii ajatusten katkaisimen, myöntäsin sille nobelin-palkinnon samantien ja sais mut ikuiseks orjaks, eiku..

 
Your fingertips across my skin
The palm trees swaying in the wind
Images

You sang me Spanish lullabies
The sweetest sadness in your eyes
Clever trick

I never want to see you unhappy
I thought you'd want the same for me

Goodbye, my almost lover
Goodbye, my hopeless dream

I'm trying not to think about you
Can't you just let me be?
So long, my luckless romance

I knew you'd bring me heartache
Almost lovers always do

I cannot go to the ocean
I cannot drive the streets at night
I cannot wake up in the morning
Without you on my mind
So you're gone and I'm haunted
And I bet you are just fine
Did I make it that easy
To walk right in and out of my life?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti