perjantai 21. lokakuuta 2011

Love kills

I'm

PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.PARANOID.

I'm being told lies.. 

I'm paranoid..

Mistä mulle on tullu tää kauhee vainoharhasuus? Mun pääkoppa keksii ties minkälaisia salaliittoteorioita ja juonia mitä muut suunnittelee mun pään menoks. Ja mä kaiken lisäks uskon niitä, kunnes toisin todistetaan. Tänäänkin tuli sellanen tapaus, että kerkesin jo kuvitella ties mitä, kunnes sain tietää asiasta lisää. En tosin oo ihan varma uskonko sitä. Mun täytyy nyt oikeesti tehä tälle jotain, rauhottua ja olla ihan normaali.

Vainoharhasuus ja muut seikat on tehny musta vähän sulkeutuneen, en puhu ihmisille kauheesti enää musta tai mitä mulle kuuluu. Mulle tulee sellanen olo, että mun kertomia juttuja käytetään mua vastaan. Näin on tapahtunu pari kertaa, mutta se on varmaan ollu pelkkää sattumaa, toivon niin. Mä en  uskalla kysyä onko se niin, koska, jos se ei oo niin, ne sais vaan lisää tietoo mua vastaan. En mä voi oikeesti ajatella näin. Mun täytyy ajatella järkevästi. Ei kellään oo salaliittoteoriaa mua vastaan, ei tietenkään. Ton sanominen saa kaikki uskomaan, että mä uskon et kellään ei oo mitään juonia mua vastaan.  Nyt oikeesti mun täytyy lopettaa liika ajattelu.

Oiskohan aika mennä unille...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti