lauantai 25. kesäkuuta 2011

LOOOSER!

Joo, tuota... Toi otsikko kertoo kaiken oleellisen musta. Eilinen oli katastrofi. En tiedä miten saan korjattua kaiken. Täytyy vaan yrittää parhaani tehdä jotain (mutta mitä?) Jotenkin tuntuu, että mitään ei ole tehtävissä.


Minä ja I ollaan yhdessä. Eilinen liittyy siihen. En oo koskaan tavannu ketään yhtä ihanaa ihmistä. Voisin tehä mitä vaan että sillä ois kaikki hyvin. Mua harmittaakin ku se ei koskaan halua apua mihinkään ja pitää kaikki huolet itsellään, enkä mä saa koskaan auttaa sitä.

Tuli vähän popsittua vaikka mitä siellä kaverin luona eilen. Ei hyvä. Ens viikko menee sitten niitäkin kaloreita poltellessa. Tänään en kyllä syö enää mitään, oksettaa toi pitsa mitä söin. Loppu päivä jos menis vedellä ni iha jees ois se! Ei kyllä tee mieli mitään, ei se kyllä ole ennenkään estäny syömästä mitään. Nyt poistun suremaan eilistä katastrofia.

Lähtöön kannustavia kuvia:





 

Tuli vähän popsittua vaikka mitä siellä kaverin luona eilen. Ei hyvä. Ens viikko menee sitten niitäkin kaloreita poltellessa. Tänään en kyllä syö enää mitään, oksettaa toi pitsa mitä söin. Loppu päivä jos menis vedellä ni iha jees ois se! Ei kyllä tee mieli mitään, ei se kyllä ole ennenkään estäny syömästä mitään. Nyt poistun suremaan eilistä katastrofia.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti