lauantai 17. syyskuuta 2011

You say I'm important to you. Please, don't say it if you can't show it

Mulla on tässä ollu vähän taukoa. On mulla ollu vaikka mitä kirjotettavaa, mutta en oo jaksanu tai saanu aikaseks kirjottaa mitään, enkä pahemmin kommentoidakkaan :/ Nytkään ei oo oikein huippu olo. Mulla on ihan kauhee väsymys ja uupumus. Oon kuluttanu aikani treenaamiseen ja lukemiseen.

 

Tänään päätin alkaa juomaan proteiinijauhetta. Tuntuu oudolta käyttää sellasta, koska oon aina ollu vastaan kaikkee 'ei luonnollista'. Toisaalta oon ollu lääkkeitäki vastaan, mutta nyt suorastaan en jaksa oottaa et saisin seuraavan. Vai onkohan se addiktio? :D No ei. Miten samassa painossa jumittamine tuntuukin niin ärsyttävältä, paitsi jos se ois sopiva ni sit se ei tietenkään haittais.


Miks ihmisten pitää tehä asiat niin hankalaks. Vituttaa tällänen. Miks jotkut näyttä tunteita liikaa ja jotkut ei sitten osaa ollenkaan.. Argh. Menee hermot tälläseen. Tarviin vastauksia. Tästä ei muuten tuu yhtään mitään. En jaksa kirjotella kauheesti joten kuvat kertoo.

For you my dear, even though I know you hate it:

But you've already forgotten.

Why you just don't.

Monsters haven't win me yet. Seems they have won you.
Why are you so scared to let the monsters go?

Once again a big question on my mind
Waiting for to be answered
Deep down inside
Realizing
I manage to kill myself
Before, I get the answer



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti