Breakdown or Breakthrough?

Pelosta ja jännityksestä huolimatta kävin vastaanotolla. Tapaamisesta jäi todella positiivinen kuva ja tykkäsin olla siellä. Ensimmäistä kertaa asioista puhuminen jollekkin tuntui hyvältä. En oikein osaa selittää sitä tunnetta, mutta tuntu siltä et sitä oikeesti kiinnosti ja se ei pitäny mitään mun asioita vähäpätösinä. Käynnin jälkeen olin kuitenkin surullinen jostain syystä. Sain kuitenkin itteni kasattua jonkun aijan päästä ja pystyin olemaan melkein normaalisti ihmisten seurassa. Vähän ajan päästä tulin pirteämmäksi ja iloisemmaksi johtuen I:stä. Ku nään sen se saa mut hymyilemään vaikka se ei sanois mulle mitään.

You stole my heart
and you’re the one to blame 

and that’s why I smile
It’s been a while
since every day and everything has
felt this right
and now you’re turning all around
and suddenly you’re all I need,
The reason why I smile .

Kolun jälkeen matkalla kotiin tulin surulliseks ja rupesin tärisemään oudosti. Tuntu ku oisin saanu jonkun paniikki kohtauksen. Tuntu ku mun maailma romahtais. En ymmärrä yhtään mitään tästä päivästä

Söin terveellistä ruokaa enkä ahminut, mutta joku mun päässä sanoo et se oli liikaa.. Musta tuntu että haluan oksentaa kaiken. Olin luvannut itselleni etten syö yhdeksän jälkeen, mutta otin 1dl marjoja ja päälle vähän leseitä. Tunnen epäonnistuneeni ja oloni on ällöttävä. Niissä ei oo ees kauheesti kaloreita, ja ne on terveellisiä. Mitä ihmettä mun päässä liikkuu luulin jo et kaikki menis paremmin.

Huomenna aijon paastota! Toivottavasti onnistun.